Osallistuin pitkästä aikaa koiratapahtumaan (kun jätetään laskuista normaalit tokotreenit), eli olin yleisönä PP-kultaisten perinteisen talvinomen peruuntumisen vuoksi pidettyissä yhteistreeneissä. Ajatuksena oli ulkoiluttaa omat koirat kelkkaurilla ja sitten seurata muiden treenejä + ehkä tehdä muutamat noudot itsekin niillä kelkkaurilla. Niin millä kelkkaurilla...?! Lunta vaan joka paikassa. Onneksi jäällä hanki kantoi koiria melkein koko ajan ja minuakin auttavasti, kun vaan maltoin kävellä nätisti. Ulkoilu jäi tosin lyhyeksi, kun en sitten viitsinyt kovin kauas mennä, sillä hangen pettäessä olin aina polviani myöten lumessa. Treeniäkään en tehnyt, kun sitä kovaa alustaa ei sitten ollut. Kyllähän koirat vapaana ollessaan tarpovat välillä siellä hangessakin, mutta se kuitenkin on enemmän omaehtoista kuin mitä treenaaminen olisi. Näin minä olen asian ajatellut, tiedä sitten onko siinä mitään järkeä.

Aloin miettiä, että siitä on oikeasti kohta vuosi, kun me alotettiin tämä eristäytynyt eläminen . Kovin tarkoituksellista se ei ole enää kuukausiin ollut, mutta jäänyt jotenkin päälle. Ehkä paluu normaalimpaan tekisi hyvää itse kullekin.