Uuden vuoden aattona käytin koiria kävelyllä ja olin näkevinäni Ringan liikkumisessa epäpuhtautta. Jalkoja tuijottaessani en kuitenkaan nähnyt mitään erityistä, vaan pää teki ihmeellistä nyökytystä, aivan kuin se olisi keventänyt askeltaan. Tämä siis hitaammalla vauhdilla, kun Ringa peitsaa. Ravi oli puhdasta, pääkin pysyi paikallaan. Oliko kyseessä harhanäky vai pieni varoitus siitä, että ollaan liikuttu liian rankasti? Loman aikanahan tuli käytyä metsälenkeillä joka päivä. Keväälläkin ontuminen alkoi lomalla, metsälenkin jälkeen. 

Mutta entäpä jos se ei olekaan se jalka, mikä vaivaa (ehkä), entäpä jos se on se selkä? Olikohan just päivää aikasemmin, kun soittelin Pipalle, jolla on enemmän kokemusta ja tietoa spondyloosista, ja kyselin neuvoja. Lumihangessa hyppyyttäminen oli yksi asia, jota Pipa neuvoi välttämään. Onhan tuota lunta nyt tullut jonkin verran. Tarkoituksella en tietystikään hangessa ole Ringaa juoksuttanut, mutta kyllähän se siellä itse käy kurveja aina välillä vetämässä, vaikka paljon polulla pysytteleekin. Tosin ortopedin lausunnon mukaan Ringan spondyloosi ei aiheuta etujalan ontumista. Mutta ei kait koskaan pidä sanoa ei koskaan?

Tämän harhanäyn/varoituksen seurauksena ollaan otettu nyt pikkuisen rauhallisemmin (onneksi sattui tämä pakkaskausi, senkin vuoksi oli jo pakko ottaa kevyemmin), enkä ole huomannut Ringan liikkeissä mitään ontumiseen viittaavaa. Koska liikunta on nyt kevyempää, olen yrittänyt ruokkiakin koiria kevyemmin, kaikista vähiten haluan niiden pulskistuvan. Emmahan painoi eläinlääkärikäynnillä 26 kg, mikä on melkein 2 kg enemmän, mitä se on normaalisti painanut. Mutta sain onneksi kiitosta koiran hoikkuudesta . Mutta ei se enää minun mielestäni saa tuosta painoansa lisätä. Ringaa ei ole vähään aikaan punnittu, pitäisipä se nyt tehdäkin. Hoikalta se kyllä näyttää, nyt karvattomana ainakin.