Emmahan on remmilenkeillä joskus, tai siis yleensä (aina) sellainen perässävedettävä tapaus siihen asti, että käännytään takaisin kotiinpäin. Lupasin eilen lenkittää kikkurapoika Nappi Naperoisen, kun emäntänsä potee rasitusmurtumaa jalassa. Tarkoitus oli mennä lenkille Juhan kanssa yhdessä ja ottaa siis Emma ja Ringakin matkaan. Menossa oli kuitenkin joku kärppäpeli... Joten Ringan treenien jälkeen otin vain Emman ja lähdin hakemaan Nappia. Emma oli niin reipas, se ei ole pitkään aikaan liikkunut alkulenkistä niin nopeasti. Kunnes se Nappi tuli mukaan kuvioihin...

Urhoollisesti minä lenkitin molemmat ja urhoollisesti kesti Emmakin nuoren pojan kaikenlaiset yritykset.