Leirielämää

Kesälomakin oli ja meni sivujen ollessa lomalla. Kolmesta lomaviikosta olin reissussa kaksi, ensimmäisen niistä Ringan kanssa SNJ:n leirillä Loviisassa, jossa olin myös tokokouluttajana. Leiri oli kiva kokemus ja Ringalle varmasti hyvin kasvattava. Kouluttaminen puolipäiväisesti tuntui kyllä hyvältä idealta, koska ei kakarakoira olisi koko päivää jaksanut treenata.

Minulla ei ollut oikein selkeää suunnitelmaa Ringan treenien varalle, halusin kokeilla vähän kaikkea ja melkein siinä onnistuinkin. Heti ensimmäisenä treenipäivänä kokeilimme MEJÄ:ä. Ringa oli kovasti kiinnostunut hajusta, mutta ei minun nähdäkseni oikein tiennyt, mitä sen kanssa olisi pitänyt tehdä. Ajottain jäljestäminen oli kivan näköistä, sitten taas välillä oltiin paikallaan tai mentiin edestakaisin nenän tehdessä hurjasti töitä. Kouluttajan mukaan Ringan jäljestäminen oli hyvin tavallista ensikertalaiselle. Hirven sorkka päätyi ylpeän Ringan kannettavaksi.

Seuraavana päivänä oli vuorossa agility. Menin mukaan ajatuksena kokeilla vähän putkea, pussia ja muutamia matalia hyppyjä. Löysimme itsemme puomilta, jossa ohjaajaa pelotti varmasti enemmän kuin koiraa... Toista kertaa en sinne suostunut Ringaa laittamaan, niin helpottunut olin, kun sain sen takaisin maahan :D. Keskiviikkona oli vuorossa Ringan lepopäivä, sillä olin vastaavana koetoimitsijana TOKO-kokeessa, jossa kisattiin noutajien TOKO-mestaruudesta. Päivä oli pitkä, eikä siitä juuri muuta ole jäänyt mieleen kuin helle ja ampiaiset.

Torstaina aamulla minua odotti pieni yllätys, kun Ringa aloitti ensimmäisen juoksunsa. Yllätys oli tosiaankin vain pieni, sillä olin minä merkit huomannut, en vaan suostunut niitä uskomaan, kun ikää ei ollut vielä kuin reilut 9kk. Loppuaika leiristä vietettiin vähän hissukseen, välteltiin liiallista liikkumista muiden joukossa. Torstaille suunnitellut taipparitreenitkin peruin juoksun alkamisen vuoksi.

Kaikenkaikkiaan leiri sujui hyvin. Alkuun jännitin Ringan jättämistä yksin outoon huoneeseen, olin aivan varma, että joudun maksamaan korvauksia syödyistä seinistä... Ensimmäisenä päivänä Ringa oli hieman levoton, mutta muuten se taisi olla niin väsynyt, että ei se huoneessa hirveän paljon muuta jaksanut kuin nukkua. Olin kuitenkin varautunut Ringan touhuiluun ja pidin kaiken irtoavan riittävän ylhäällä. Yhden kerran olin varomaton ja jätin uuden, leirin hittituotteeksi nousseen lippalakin sängyn yläpuolella olevan hyllyn päälle. Tullessani takaisin huoneeseen löysin lippalakin lattialta karvaisena ja kuolaisena ja hieman muodistettuna. Onneksi Ringa oli taas tehnyt tarkkaa työtä ja keskittynyt pääasiassa lippalakin sisäosiin. Vain pieni moka oli tullut ja lakin reunuksessa on pieni reikä, joka näkyy ulospäin. Sen verran minulla kuitenkin kiukutti upouuden lippalakin kohtalo, että menin samantien ostamaan uuden, tosin eri värisen. Niin, olihan Ringalla suussa milloin kännykkää, milloin cd-soitinta, kun päätin vain nopsaa piipahtaa ulkona huoneesta...

Elämää pellossa

Toisella lomaviikolla suuntasimme Juhan kanssa Turun kautta Tukholmaan. Äitini tuli siksi aikaa meille hoitamaan koiria. En viitsinyt viedä niitä äidille, sillä hänen asuntonsa ei ole oikein koiraystävällinen. Tai siis ringaystävällinen... Hyvin oli koirat pärjänneet. Mitä nyt äiti ei ollut minun useista vakuutteluista huolimatta oikein ymmärtänyt, että Ringan ulottuville ei tosiaankaan pidä jättää yhtään mitään. Viiden päivän saldo oli luutu, muovipurkin kansi, tussi ja lämmitettävä vehnätyyny.