Kun me asuttiin vielä kerrostalossa, tuli käytyä usein äitin mökillä. Emmalla oli siellä pallo, jonka se aina kävi ensimmäisenä hakemassa suuhunsa. Kun saatiin oma piha ja Ringa, alkoi käymiset mökillä harventua. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Ringa on käynyt tuolla vain kerran. Ja silloinkin ehdin jo säikähtää, että se juoksee tielle, kun tontti ei oikein riittänyt sen hepuliin. Lisäksi toisella puolella on joki, johon valitettavasti ei oikein voi päästää koiria uimaan, se kun on matala ja kivinen koskipaikka. Neljän vuoden aikana Emma siis on päässyt käymään mökillä suurinpiirtein kerran! Ja siinä ajassa joku oli hävittänyt sen pallon mökin seinustalta.

Ei näy enää palloa .
 

Käytiin myös kävelemässä tien toisella puolella metsässä. Ringan vuoksi koirat joutuivat kiinni, se kun kaahotti menemään kuulematta yhtään mitään. Eikä kuitenkaan oltu kovin kaukana tiestä. En tosiaan tiedä, mikä siihen nyt on mennyt. Joku neljänvuodenvillitys? Oliskohan ihan epäeettistä hommata sille jotain rauhottavia?

Kuviakin yritin koirista ottaa, sitä kun on tullut viime aikoina harrastettua niin vähän. Mutta kyllä taas muistin syynkin... Ringaa ei meinattu saada pysymään paikallaan ja Emma taas näytti nauttivan kuvauksesta ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin.